Web X.O, aikalaishälinä, innoflaatiot ja muut harhanäyt
Toimitusjohtaja Teemu Arina ja mediatutkija, tohtori Sam Inkinen
Tule mukaan. Ohessa ajankohdat torstaina 17.4.:
- Klo 11-12
- Klo 13-15
- Klo 16-17
Onko Facebook-sukupolvi totaalisesti häiriintynyt vai vanhempiaan viisaampi?
Olipa kerran liitutaulu ja kansankynttilä. Olipa kerran sivistynyt keskustelu. Olipa kerran loistavat kirjastot ja kollokviot täynnä klassikkoja sekä syvempää ymmärrystä. Olipa kerran keskusteleva julkisuus. Olipa kerran Aate ja tahtotila parempaan maailmaan. Olipa kerran piiskausmasiina ja henkinen valppaus.
Sivistyksen pilarit ovat romahtaneet? Aikalaisten psyyke on häiriintynyt? Koulutuksen tavoitteet ovat hämärät? Onko syytä huoleen, jopa pelkoon? Tarvitaanko valistuksen ja kriittisen ajattelun kansanrintamaa? Tarvitaanko enemmän tietoista toisinajattelua? Filosofi Friedrich Nietzschen ideoita tavoitellen: menestys perustuu siihen, että toimii eri lailla. Uskallatko? Kykenetkö? Ja kenen kanssa?
Web 2.0 ja sosiaaliset verkostot ovat aikamme vastaus eurooppalaiselle kirjallisen salongin perinteelle. Homo faber eli seppäihminen tarvitsee salonkikaverikseen leikkivän ihmisen, homo ludensin. Parhaimmillaan digitaalinen verkkoympäristö on oman aikamme kirjallinen salonki. Rihmastot, parviäly ja reaaliaikainen kytkeytyminen ovat aikamme keskeinen kolmiyhteys.
Sosiaalisten verkostojen asiantuntijat Teemu Arina & Sam Inkinen tuovat bensaa liekkeihisi. Haastamme sinut radikaaliin toisinajatteluun. Isänmaa ja Eurooppa on pelastettava. Tulevaisuus rakennetaan alhaalta ylös; tavoitteena on syntetisoida onnistumisen käsikirjoitus. Tähän yhteyteen sopii kuin eettiseksi motoksi sitaatti kirjailija-tulenkantaja Olavi Paavolaiselta:
”Aika on vallankumouksien ja utopioiden. Menneisyyden totuuksia ei enää uskota, tulevaisuuden totuudet eivät ole vielä hahmoittuneet. Ei ole muuta varmuutta kuin nykyisyys – ja jos kysyt sen totuutta, niin se vastaa vain: etsi!” (Nykyaikaa etsimässä, 1929)
Pari sanaa epäkonferenssin tavoitteista. Laadukkaan konjakin tunnistaa merkinnästä X.O., mikä tarkoittaa erittäin vanhaa. Myös sosiaalisella medialla ja teknologialla on takanaan pitkä historia antiikin agoralta gutenbergilaisen kirjapainotaidon kautta oman aikamme blogosfääriin. Vaikka web on nuori, ei web 2.0:ssa ole välttämättä dramaattista uutta alla auringon. Monet sosiaalisen median ilmiöt ovat olleet olemassa jo pitkään – tosin vasta viime vuosina ne ovat saavuttaneet kriittisen massan, minkä seurauksena olemme todistaneet mittavat verkostovaikutukset.
Luovuus, innovaatiot, luova luokka ja luova talous ovat esimerkkejä avainkäsitteistä, joihin kohdistuu suurta mielenkiintoa sekä kunnianhimoisia tutkimus- ja kehitysintressejä. Sanoihin on liittynyt myös suoranaista aikalaiskiihkoa, mikä on johtanut ”innoflaatioon” – erilaisten luovuus- ja inno-alkuisten sanojen merkityksen romahtamiseen. Samanlaista hype-puhetta totuttiin takavuosina kuulemaan kyber-, digi- ja mobiili-etuliitteiden kautta. Senkin vuoksi niin luovuus- ja innovaatiokeskustelun kuin teknologiaretoriikan käsiteanalyyttinen tarkastelu ja kriittinen ”käsitteen koettelu” (die Anstrengung des Begriffs) olisivat filosofi Hegelin hengessä paikallaan. Teknosentristen ihmisten puheet web 2.0:sta sekä päättäjien ja yritysmaailman korostama innovatiivisuus sisältävät paljon teemallisia yhteyksiä. Kansallinen innovaatiostrategia, poikkitieteellinen innovaatioyliopisto ja sosiaalisen median opetuskäyttö edellyttävät keskustelua – kuten myös muut aikamme visiot, agendat ja harhanäyt.
Suomalaisen filosofin Eino Kailan sanoin sivistys on sitä, että menneisyys on läsnä nykyisyydessä. Aulangon epäkonferenssissa tajunnallisen maanjäristyksen osallistujien ehdoilla aiheuttavat sosiaalisen teknologian asiantuntija Teemu Arina ja mediatutkija, tohtori Sam Inkinen.