17.3.2008 13.34.06 -
Anne Rongas Olen parhaillaan ITK'08 online-konferenssissa. Kirjoitan tätä blogia yhtä aikaa, kun kuuntelen Teemu Arinan ja Jarmo Vitelin ääntä. Katselen heidän puhuvia päitään. Ja 30 muuta osallistujaa seuraa samalla tavalla sessiota. Tarjoilukin pelaa, pasta meni jo ja teetä päälle.
Olemme Sometussa (Sosiaalinen media oppimisen tukena -verkosto) käyttäneet yhdistettyä lähi- ja etäosallistumista kokoontumisessa. Pienellä harjoittelulla hommaan syntyy hyvä yhteistunnelma. Samalla ryhmällä olemme myös käyttäneet eri kokoonpanoilla yhteisten dokumenttien työstämistä, ryhmächatteja ja ryhmä-Skypetystä. Tekniikkaa ei enää tarvitse pelätä.
Aika hyvin, Teemu lainasi juuri jotakin tyyppiä, joka nimitti tällaista yhteydenpitoa samoin, kuin otsikoin tämän blogimerkinnän. Huomasin muuten, että nimet olisi hyvä saada etäluennolla aina kirjoitettuna. Puheesta ei ole helppoa kaapata nimiä ja varsinkin vieraskielisistä on välillä vaikeaa veikata oikeaa kirjoitusasua.
Online palaveeraaminen sopii hyvin tilanteisiin, joissa ryhmällä on yhteinen tavoite. Aika paljon auttaa myös, jos ollaan jossain vaiheessa tavattu irl - in real life. Itse pidän erittäin merkittävänä sitä, että voin olla matkustamatta. Asenne ja tietty heittäytyminen synteettisissä tiloissa tapahtuvaan kohtaamiseen vaikuttaa paljon. Olen itse jo vähän vanhempaa väkeä ja mitä olen seurannut, niin kyse ei ole iästä niinkään kuin asennoitumisesta ja halusta oppia uusia viestinnän tapoja.
online, osallistuminen, etäyhteys